Tässä osiossa kerromme friisiläisten omistajille tai muutoin rodusta kiinnostuneille vinkkejä jotka itse olemme huomanneet toimiviksi omilla hevosillamme. Haluamme korostaa heti näin aluksi että kyseessä ei ole mikään " lakikirja " jossa kerrottu on se yksi ja ainut totuus vaan kyseessä on omiin kokemuksiimme ( ja melko monen alkuperämaan kasvattajan kokemukseen ) perustuvaa tietoa. On ensisijaisen tärkeää tuntea oma hevonen ja ymmärtää rodun erityispiirteet jotta kykenee valitsemaan omalle kohdalleen parhaiten soveltuvat neuvot ja ohjeet sillä niiden määrä on melko runsas ja valitettavasti niitä jakavat eniten ne tahot jotka asiasta vähiten tietävät.

 

Aloitamme vinkkisarjan yhdestä rodun ehkä tunnetuimmasta ominaisuudesta eli harjasta. Friisiläiseen hevosrotuun hyvin useasti liitetään sanonta " tukkajumala " ja yhtä helposti oletaan sen sellainen oleva.

Tämä on se ensimmäinen kohta jossa todellisuus on tarua ihmeellisempi. Useimmat rodusta otetut valokuvat pyrkivätkin juuri korostamaan tätä ominaisuutta joka sinällään on yksi rodulle tyypillinen piirre mutta samalla hyvin yksilöllinen. Niin harjan kun hännän jouhien pituuteen ja laatuun vaikuttaa moni seikka. Nyrkkisääntönä voidaan pitää että orin jouhet ovat tammojen jouhia pidemmät mutta siihen se sitten jääkin.

Niin oreilla kun tammoillakin jouhen pituuteen ja laatuun vaikuttaa geneettinen perimä ja ei ole suinkaan itsestäänselvyys että jos tammalle valitaan oriksi hulmuharjainen tukkajumala, tulisi syntyvästä varsasta isänsä kaltainen vaan geenien yhdistelmä muokkaa perimästä omansa, olipa varsa sitten ori tai tamma. Jouhi, kuten esimerkiksi muu karvapeite tai kavio, ovat myös niitä ensimmäisiä ulkoisia merkkejä joista voi päätellä hevosen yleiskuntoa vaikka se muutoin näyttäisi kuinka hyvältä. Tähän yleiskuntoon vaikuttaa luonnollisesti levon ja liikunnan suhde mutta erityisesti myös ravinnon määrä ja laatu. Tässä yhteydessä emme nyt ota kantaa ruokintaan sillä se olkoon oma tarinansa.

Erittäin useasti kuulee mainittavan että miksi minun friisiläisellä ei ole tuollaista harjaa ja mitä meidän pitäisi tehdä. No, aivan aluksi on syytä huomioida edellä mainitut seikat mutta sitten onkin syytä suunnata katse peiliin. Kaiken perusta on puhtaus. Valitettavasti maamme ilmasto ja olosuhteet joissa useimmat maassamme olevista hevosista elävät, eivät anna mahdollisuutta riittävän useasti tapahtuvaan ympärivuotiseen pesuun. Ne yksilöt joista kuvia näemme hulmuavine harjoineen peseytyvät vähintään kerran kahdessa viikossa ja harja on auki vain kuvauksen ajan.

Ehkä juuri olosuhteista johtuen on meillä vallalla käsitys että ei hevosta pestä tarvitse ja jos tarvitsee niin huuhtelu kylmällä vedellä riittää, joskus kesällä, ehkä. Näin varmaan jonkin rodun kohdalla voi hyvinkin olla ja miksei myös friisiläisen mutta silloin on turha itkeä olemattomasta harjasta. Mietitäänpäs itseämme, jos kävisimme suihkussa harvoin ja silloinkin vain huuhtelisimme hiuksemme kylmällä vedellä ajatuksella että suojarasvaa ei saa poistaa niin osaamme jokainen kuvitella miltä hiuksemme näyttäisivät, varustettuna hyvällä suojarasvalla, ja paljonko niistä olisi jäljellä kun kuivana ja likaisena niitä harjalla yrittäisimme suoriksi repiä, toistaen operaation päivittäin. Ja siinä vaiheessa kun harja ei enää pehkoa läpäise kuorrutamme suortuvat silikonilla saaden hetkellisen helpotuksen ja varmistaen että viimeinenkin happimolekyyli kimpoaa takaisin ilmojen teille.

No, mitä ja miten me sitten toimimme, siitä seuraavaksi:

- pyrimme pesemään hevoset mahdollisimman useasti ( toki vuodenajat asettavat myös meille rajoitteensa )

- käytämme korkealaatuista shampoota sekä hoitoainetta. Kiinnitämme erityistä huomiota harja- ja häntämartoon saadaksemme rasvaisen ihon hengittämään

- käytämme runsaasti hoitoainetta hieromalla sitä harjan ja hännän tyveen sekä levittämällä tasaisesti jouhille. Annamme aineen vaikuttaa ja huuhdomme runsaalla vedellä

- suihkutamme kosteisiin jouhiin hoitavan selvitysaineen, ei silikon-pohjaisia valmisteita

- emme koskaan lähde selvittämään jouhia kuivana vaan vaikka hevosta ei olisi pestykään ( talvella useasti näin ), suihkutamme jouhet ensin kosteiksi hoitavalla selvitysaineella, mahdolliset takut avaamme sormin ja vasta sitten asteittain ja kevyesti selvitämme jouhet käyttämällä harjaa huolehtien että jouhet juoksevat takertumatta harjan läpi

- aina kun mahdollista, pidämme harjan letitettynä. Tämä on erittäin tärkeää sillä letitettynä jouhi kuluu huomattavasti vähemmän. Nuorimmat hevosistamme hieman yksilöstä riippuen saavat ensimmäisen lettinsä jo 2 vuotiaana. On selvää että tuossa vaiheessa jouhien mitta ei yleensä riitä kunnolliseen lettiin mutta hevonen tottuu toimenpiteeseen ja oppii olemaan paikoillaan

- jouhien laatu vaihtelee yksilöllisesti ja tällä vaihtelulla on myös merkitystä siihen millaista lettiä käytetään. Luonnollisesti letin malliin vaikuttaa myös jouhien pituus. Alla on kuvasarja ja sen ensimmäisissä kuvissa esiintyy tammamme Swaan jonka jouhien pituus yltää nykyisellään hieman kainalon alapuolelle mutta jouhi on melko ohutta. Swaanille soveltuu tästä johtuen kuvien mukainen letitysmalli. Seuraavissa kuvissa esiintyy tammamme Vera jonka jouhi eroaa huomattavasti Swaanin jouhesta ollen huomattavasti paksumpaa ja jäykempää. Veran jouhi ainakin vielä toistaiseksi on n. 10cm Swaanin jouhea lyhyempää ja Veran jouhelle soveltuu huomattavasti paremmin kuvien mukainen malli. Toki myös Veralle voi käyttää Swanin mallia mutta letistä ei tuolloin tule kovinkaan kestävää johtuen juurikin jäykemmästä jouhesta

- hyvin tehtynä letti kestää paikoillaan kaksikin viikkoa joten jatkuvasti ei tarvitse olla jouhia selvittämässä mikä osaltaan edistää niiden kasvua

- käyttämämme kuminauhat ovat valmistettu silikonista joka on huomattavasti ystävällisempi materiaali jouhelle verratuna perinteiseen kuminauhaan. Silikon-lenkit säilytämme jääkaapissa jossa ne säilyvät kimmoisina eivätkä katkeile niin helposti

- shampoo, hoitoaine ja selvitysaine on omaa maahantuontiamme eli Nice Horses-tuotesarjaa

 

Näin toimimme täällä Vitikkalassa ja kuten alussa mainittiin, on tämä meidän tapa toimia. Mikäli jostain tuntuisi olevan apua jollekin, kokeilkaa ihmeessä. Ei tästä haittaakaan ole.

 

 

  Takaisin